lauantai 29. kesäkuuta 2013

Painavaa asiaa

Tänään meillä punnittiin eläimiä oikein urakalla. Koirista Leo painaa 8,0 kg, Nata 4,1 kg ja Molly 4,6 kiloa (painoa tyttöselle on tullut lisää yli puoli kiloa, hurraa!). Kissoista Pekku painaa huikeat 7,1 kiloa ja Törö 3,7 kg. Mauno ei ollut tavattavissa punnituksen aikaan, se oli varmaan kellarissa yrittämässä murtautua ulos.

Leo kakkasi iltalenkillä kokonaisen korvatulpan. Se oli syönyt sen varmaan eilen illalla, kun naapurin urheilutalosta kuului kova meteli. Tästä tulikin mieleen vanha tositarina, kun kaverin koira söi tennissukan, ja jonkin ajan kuluttua se tuli kokonaisena ulos toisestä päästä. Ei muuta kuin pesukoneeseen vaan!



perjantai 28. kesäkuuta 2013

Lampi

Olin aamuyöllä hereillä ja mietin, että nyt ymmärrän, mitä eroa on lammella ja lammikolla. Joku nyt taatusti ihmettelee, että miksi tuollaista täytyy yöllä pohtia? No kun heräsin vähän vaille neljä, ja tajusin, että Molly oli taas pissannut sänkyyn. Neiti oli nukkunut peittoni päällä, ja peitto oli litimärkä, lakana oli litimärkä ja petauspatjakin oli litimärkä (enkä tietenkään ollut muistanut ostaa sitä petarin suojaa, vaikka piti). Eli kyseessä ei ollut mikään pissalammikko, vaan lampi. Oikeasti.

Lähdimme sitten aamuöiselle kävelylle (oi, miten hiljaista ja valoisaa) ja loppuyö kuluikin sitten sohvalla uinaillen. Hyvin nukuttikin, pitkästä aikaa.



Muuten menee hyvin, mutta pissavahinkoja sattuu...

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Ihmeiden aikaa

Kerroin joku aika sitten metsätieltä löytyneestä nälkiintyneestä koirasta. Löydettäessä se ei pystynyt edes kunnolla kävelemään, ja katsokaa sitä nyt (Pentu vasemmalla):


Katsokaa, minä jaksan jo juosta ja leikkiä!

Hoiva, rakkaus ja huolenpito pelastivat tämänkin koiran elämään. Oi ihmeiden aikaa!

Eikö maailma tarvitsekin enemmän näitä iloisia uutisia?

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Turvassa aina

Olemme saaneet viettää juhannusta tänä vuonna todella lämpimässä ja hienossa säässä! Vietimme eilenkin ulkona melkein koko päivän. Ensin ulkoilivat kissat, ja sitten koiralauma aitauksessaan. Juhannuksen Suuri Uutinen onkin siis se, että Törökin uskaltautui ulos, ensimmäistä kertaa elämässään!

Kovin oli hapuileva pienen kissan askel suuressa maailmassa. Mahtoi ruohikko tuntua oudolta sen tassun alla, ja äänet ja tuoksut aivan sekoittaa sen pään. Älä huoli, Törö, kyllä emäntä vahtii ja pitää huolta, että olet turvassa aina.



tunteita ja tuoksuja talon nurkalla

torstai 20. kesäkuuta 2013

Aamuralli

Tänä aamuna heräsin jo neljältä kattien rymistelyyn. Ne ryökäleet ovat sitä mieltä, että kun kerran on jo valoisaa, otetaan ensin pienet aamurallit ja sitten syödään ja kakitaan. Ihmisen ei auta muu kuin palvella, jos aikoo vielä nukkua edes vähän.

Aamulenkki käveltiin sitten sateessa. Toivottavasti sade lakkaa jo iltapäiväksi, sillä siivosin eilen kuistin juhannusta varten, eikä se kaipaa nyt kuraisia koiria ravistelemaan turkkejaan kuivaksi.

Ihanaa juhannusta kaikille! Nautitaan keskikesän juhlasta. Minulla on vielä sauna pesemättä, sitten voi juhannuksen vietto alkaa myös meillä Snabelbackassa.



Sainpas emännän heräämään, muhahahaaa!


keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Päivystäjät

Hupsista, blogitauko venähti viikon mittaiseksi. No, tuli käytyä pienellä reissulla nuoren isännän kanssa ja saatua matkamuistoksi kova flunssa, mikä vei mamman petiin pariksi päiväksi. Onneksi hoitajia riitti koko ajan; parhaimmillaan laskin, että kanssani sängyssä oli viisi eläintä. Ne lämmittivät mukavasti kuumepuistatuksista kärsivää...

Jos eivät päivystä jonkun vieressä, eläimet viihtyvät hyvin parvekkeella nyt lämpimän aikaan. Sieltä on mukava tähyillä maailman menoa. Ja kuten kuvassa näkyy, myös ikuiset "tappelupukarit" Törö ja Nata mahtuvat hyvin samalle tyynylle. Sisällä meno onkin sitten usein aika toisenlaista, mutta siihen saan palata joskus myöhemmin...



maanantai 10. kesäkuuta 2013

Neulaset

Leo on tarkka poika. Erityisen tarkka hän on tassuistaan, sillä polkuanturoiden väliin takertuu usein milloin mitäkin nöyhtää, tikkua sun muuta harmitusta. Silloin Leksa lyö jarrut pohjaan eikä liiku, ennenkuin tassu on putsattu.

Viikonloppuna yritettiin poiketa kadulta metsäpolulle. Se ei Leolle sopinut, sillä siellä on paljon teräviä männynneulasia, jotka pistävät, ja niistä Leksa on saanut tarpeekseen. Kävelimme siis kadulla. Mikäpäs siinä, onhan niitä räksänpoikasia joka ruohikossa, ei niiden takia tarvitse mennä metsään asti.



Tuossa se räksä juuri oli...


keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Korvat

Kolmen kissan koplassa kirjoitettiin juuri itämaisen korvista. Minunkin on pakko laittaa lusikkani soppaan, ja julkaista aiheeseen liittyvä kuva. Tässä niitä lepakkokorvia höristetään oikein kunnolla, kun on nähty jotain mielenkiintoista ulkona. Kissan päälaki näyttää ihan litteältä, eikö vaan?



Mikäs se siellä mennä viipottaa?


Pian, pian on meillä muuten juhlapäivä, kun Leon kotiintulosta tulee kuluneeksi kaksi vuotta! Kekkereitä odotellessa...

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Räksän kuolema

Eilen laahustimme paahtavassa helteessä pitkin ruohikkoista polkua. Molly riekkui tapansa mukaan, ja minä mäkätin, kuinkas muuten. Yhtäkkiä Leo syöksähti polun laitaan, ja ennen kuin ehdin reagoida, sillä oli suussaan räksänpoikanen. Karjaisin, ja Leo irrotti otteensa, mutta liian myöhään.

Sidoin koirat kiinni läheiseen puuhun ja menin katsomaan, olisko linnun hyväksi mitään tehtävissä. Ei ollut. Se kuoli silmieni edessä. Tuntui tosi surulliselta. Koiratkin olivat aika vaisuja lopun matkaa, vai oliko se vaan helle joka vei voimat.




Leo, vaistojensa viemä



Ps. Jos haluatte lukea surullisen tarinan, lukekaa tämä . Toivottavasti tämä Liedon Yliskulmalta löydetty Pentu selviää elämään...

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Suvivirsi

Kesäkuu alkoi. Hellettä. Leksa on piristynyt ja jaksaa jo kiivetä portaat parvekkeelle ja kisailla pallosta naapurin Murun kanssa. Molly puolestaan on ollut melko hiljainen. Nata ja katit ovat riekkuneet parvekkeella tai makoilleet kuumissaan lattialla. Välillä rauhaa ja hiljaisuutta.

Suvivirsi kaikui aamulla meidän äitien nieleskellessä liikutuksen kyyneleitä. Tänä vuonna en edes pystynyt laulamaan mukana. Suuria tunteita, haikeutta. Välillä kiukkua, sitten taas iloa. Ei ole elämä tylsää ja tasaista täällä Snabelbackassa.



On niin lämmintä ettei edes haukkua jaksa