keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Havaintoja

Mauno tahtoi taas ulos, ja tällä kertaa hellyin. Lähdimme siis reippaasti ulos pikkupakkaseen. Aikansa katti pörhisteli rapulla, teki ylvään kierroksen kadulle ja takaisin, ja juoksi sitten ovelle. Taitaa olla niin, että ulkoilut on nyt ulkoiltu kevääseen asti. Tai sitten Manulla oli vaan huono päivä.


hyh hyh, miten koleaa, sanoo Manu


Meidän nurkissa pyörii muuten kettu. Minäkin näin sen eilen iltapäivällä, kun tuuheahäntäinen repolainen ylitti kadun. Se näky kyllä sykähdytti. Mukanani olevat koirat eivät jostain syystä havainneet kettua, ja hyvä niin, sillä siitä vasta rähinä olisi alkanut. Varokaa nyt, kaikki Kärsämäen rusakot ja vapaana juoksevat kissat! Saalistaja liikkuu kulmilla.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Reikiä

Aamulla oli sen verran pakkasta, että kaivelin vaatekaappia löytääkseni jotain lämmintä päälle. "Hei, tuollahan on tuo käsinneulomani raidallinen villatakki! Laitankin se päälle." No joo. Lähemmässä tarkastelussa kävi ilmi, että neuleessa oli kokonaista kolme reikää. Ja ei, asialla ei ole ollut Ötökkä Koi, vaan Törö, taas kerran. Ai helkkari, miten kalliiksi tuon kissan pitäminen tuleekaan... Saakohan ne reiät edes parsittua siististi umpeen?

Onneksi kaapista löytyi joku ehjäkin neule ja pääsin lähtemään töihin.


No mitäs jätit villatakkisi lojumaan johonkin!

torstai 21. marraskuuta 2013

Leikkiä ja totta

Minulla on jatkuvasti huono omatunto siitä, että kissoilla ei ole tarpeeksi virikkeitä ja tekemistä (Törö nyt touhuilee paljonkin kaikkea mutta nuo valkoiset laiskimukset...). Päätin siis ryhdistäytyä ja parantaa tapani pitämällä pitkän leikkisession. Ensin juostiin ja törmäiltiin laser-hiiren kanssa (Molly ja Nata jäivät aina alle) ja sitten sai vanha huiskulelu kyytiä. Hauskaa oli myös leikittäjällä.


Pekku vauhdissa
 
 
Aamulla klo 6.45, raahustaessani räntäsateessa, vannoin kautta kiven ja kannon, että nämä koirat ovat viimeiset koirani. Jos ihminen on niin kaamosväsynyt kuin minä, on parasta tyytyä kissoihin. Tämä tarina on tosi.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Outoja hajuja

Sunnuntaina ennen Tesyaktiivien kokousta tuli käsky käydä hakemassa yksi löytökissa Pansiosta (olen ilmoittautunut vapaaehtoiseksi kuljettajaksi). Otin oman kuljetushäkin ja hain pienen kiltin kisun ja vein sen eläinhoitolaan. Homma selvä.

Myöhemmällä toin sitten kopan kotiin ja jätin sen eteisen lattialle. Hetkessä ympärillä oli paljon porukkaa haistelemassa: "Haisee selvästi kissalle, mutta missä se on?" Jännä juttu, miten pienikin asia voi kiinnostaa ja toimia ikään kuin virikkeenä. Ainahan eläimet haistelevat tarkkaan vaatteeni ja kenkänikin hoitolakäynnin jälkeen, niin paljon mielenkiintoisia hajuja niihin on tarttunut.



Nuuh, nuuh, valkoinen kissa tummin merkein on matkustanut tässä

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Tuulinen sunnuntai

Sunnuntai on aurinkoinen mutta kovin tuulinen. Myrskyäkin lupasivat. Tekisi mieli lähteä koirien kanssa metsään, mutta Tesyn aktiivien kokous kutsuu. Valo, se tuntuu niin ihanalta! Iloitsen kovasti lumettomuudestakin. Talvi tulee kuitenkin aikanaan.

Pekku on vallannut itselleen uusia paikkoja, mm. olohuoneen nojatuolin kirkasvalolampun vierestä. Se myös viihtyy Mollyn vaippojen päällä. Hyvä, että niin kalliille tavaroille on monenlaista käyttöä. Molly on onneksi ollut melko siisti neiti viime aikoina, mutta sitäkin kovaäänisempi.Pimeällä liikkuessa kaikki tuntuu jännittävän tavallista enemmän. Huokaus sitä meteliä...



Kiva tämmöinen uusi matto tässä

perjantai 15. marraskuuta 2013

Laiskurit

Koirat ovat yleensä tosi innokkaita lähtemään ulos. Kun ihmiset alkavat vetää pilkkihaalareita päälle, Molly riehaantuu haukkumaan ja kaikki säntäävät vauhdilla eteiseen.

Nyt on varmaan kaamosväsymys iskenyt koiriinkin, sillä iltalenkille lähtö ei innosta, varsinkaan jos emäntä ei ole lähdössä mukaan. Eilenkin, kun isäntä huuteli ulos, Leksa ja Nata, nuo laiskurit, leikkivät sohvalla kuuroa. Molemmat piti kantaa kuistille valjaisiin puettavaksi. No, ymmärrän hyvin, sillä minuakin nukuttaa iltaisin. Meillä päin kun vielä on niin pimeää, kun vain osa katuvaloista toimii. Merkkaile siinä nyt sitten. Höh.



Leikin mieluummin sisällä, sanoo Leo



keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Maunon yllätys

Maunoon iski eilen illalla seurallisuudenpuuska. Tämä muuten niin paljon omissa oloissaan viihtyvä kissa hyppäsi Isännän viereen sohvalle ja kyhnäsi siinä pitkän aikaa. Siinä rapsuteltiin, siliteltiin ja seurusteltiin. Tämä seurallisuus on Maunolta melkein kunnianosoitus ja aina yhtä suuri yllätys.

Törö, Nata ja Molly huomasivat vähän ajan päästä rapsutusmahdollisuuden. Törö sai vielä tulla mukaan, mutta koiriin Manu veti rajan. Ei se koiria pelkää eikä inhoa, mutta ei vaan halua olla niiden lähellä. Jos meillä ei olisi koiria, Maunokin olisi varmaan ihan toisenlainen. Ympäristö muovaa meitä kaikkia, niin se vaan on.


Isännän kainalossa

maanantai 11. marraskuuta 2013

Pimeys

Viikonloppu mennä hurahti aika laiskoissa merkeissä. Koirienkin kanssa kierrettiin ihan vakilenkkejä, ei mitään puistoilua tällä kertaa. Ostin lauantain Prismareissulla uuden lämpimän fleecehuovan josta eläimet tykkäsivät oikein kovasti. Siihen siis kietouduttiin päiväunille molempina päivinä. Aah. Kyllä näin marraskuussa pitää saada ottaa vähän rennommin, eikö?

Pekku on tykästynyt kirkasvalolamppuun. Aina kun lamppu on päällä, Pekku hakeutuu viereiseen nojatuoliin. Ja onhan sen lampun valossa mukava vaikka neuloa niitä iänikuisia pipoja (nyt menossa pipo nro 3, montako niitä vielä tulee?). Pimeys, pimeys! Et ole parhain ystäväni.



Nata mamman kainalossa

perjantai 8. marraskuuta 2013

Pipo

Neuloin viime viikonloppuna itselleni uuden pipon, sinapinkeltaisen palmikkopipon novitan isoveli-langasta. Ihan kiva pipo, vaikka itse sanonkin, sillä nehän eivät aina onnistu.

Eilen tulin kotiin jumpasta läpimärkänä (satoi kaatamalla) ja laitoin pipon kuivumaan eteisen kuivaustelineeseen. Lähdin sitten kauppareissulle, ja kotiin tullessani huomasin, että Leo mussutti piponi kanssa lattialla. Otin pipon käteeni. Siinä oli ammottava reikä. Törö oli taas iskenyt, ja Leksa viimeisteli tuhon. Pipo siis roskikseen ja uudet langat esille (onneksi on lankaa varastossa). Kun käänsin hetkeksi selkäni, lankakerä oli revitty tuhannen päreiksi. Teki jo mieli luovuttaa, mutta ei, seuraava kerä kehiin ja pipo puikoille. Nyt tekele on visusti lukkojen takana. Häh häh hää!


pipot ja lapaset, Törön salainen intohimo

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Mitä voi tehdä

Mitä voi tehdä:

Voi makoilla porukalla sohvalla. Voi lämmitellä toisen kyljessä öisin. Voi katsella ikkunasta ja haukkua yhdessä ohikulkijat. Voi tiskata yhdessä astioita. Voi mennä yhdessä kellariin pyykille. Voi touhuta kesällä omassa aitauksessa. Voi piilottaa nameja ja sanoa: "etsi!" Voi katsella toisten leikkiä, ja osallistua siihen itsekin. Voi harjoitella pikku temppuja. Voi levittää joogamaton lattialle ja joogata yhdessä. Voi istuskella sylikkäin. Voi rapsutella tai harjata jonkun turkkia ja huomata, miten siitä nautitaan. Voi painaa päänsä toisen kylkeen ja kuiskata: "rakastan sinua".



maanantai 4. marraskuuta 2013

Synttärit!

Meillä on tänään synttärit: Törö täyttää kolme vuotta. Onnea, onnea! Rakastamme sinua niin paljon.

Törö on uskomattoman upea kissa. Kaunis, hyväluonteinen, seurallinen. Oli todellakin kohtalon johdatusta, että päädyimme yhteen. Olin seurannut pentueen kehitystä ihan alusta asti kasvattajan sivuilta, ja ääneen ihastellut näitä pentuja, uskomatta kuitenkaan, että niistä joku voisi ihan oikeasti olla minun omani. Pennut tulivat sitten luovutusikään, ja lakkasin haaveilemasta. Kunnes sitten huhtikuussa 2011 huomasin, että Törö odotteli vielä omaa kotiaan. Ja loppu onkin historiaa...



synttärisankari